Suomen Yrittäjät ry syntyi syksyllä 1995, kun Suomen Yrittäjäin Keskusliitto (SYKL) ja Pienteollisuuden keskusliitto (PTK) yhdistyivät. Suomi oli nousemassa lamasta ja liittynyt juuri Euroopan Unioniin. Viennille ja yritysten kasvulle tärkeät työmarkkinat elivät kuitenkin Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliiton (TT) ja Ay-liikkeen keskinäisten tulopoliittisten sopimusten varassa. Pienten yritysten oli niitä päätöksiä noudatettava, vaikka eivät saaneet käsiinsä edes tehtyjä työehtosopimuksia.
Työn liike (FT Maiju Wuokko 2026, 144 sivua) on kirja, joka kannattaa lukea, koska se kertoo tuskallisen kielteisestä asenteesta suomalaisia pienyrittäjiä ja heidän tarpeitaan kohtaan. Pienyrittäjiä on halveksittu, vähätelty ja paneteltu sekä yrittäjinä ja verontuottajina yhteiskunnassa että maan määrällisesti suurimpina yksityisen sektorin työnantajina (35 prosentin osuus).
Suomen Yrittäjien koko 30-vuotinen historia on kulunut taistelussa vallasta työmarkkinapöydissä, joita yksinvaltaisesti hallitsivat suurteollisuuden työnantajayritykset ja ay-liike. Kumpikin vastusti henkeen ja vereen pienyrittäjien tahtoa päästä päättämään asioista, jotka koskivat heitä itseään. Edes valtio ei ollut itsenäinen, vaan vuodesta 1968 alkaen Tulopoliittisilla sopimuksilla ja 1970 yleissitovuudella säädettiin verotus, palkankorotukset, sosiaaliturva ja työlainsäädäntö, jotka eduskunta vain siunasi.
Suomi eli vuoteen 2015 saakka 1940-luvulta alkaen vallinnutta korporaatiovaltaa, mistä demokratia, tasapuolisuus ja yhdenvertaisuus sekä oikeusvaltioperiaatteen toteuttaminen olivat vielä luvattoman kaukana. Pienyrittäjien asema yhteiskunnassa oli kuin rakkikoirilla. Pienyrittäjien vaatimukset saada edes hieman helpotusta asemaansa ja Tupossa langetettuihin yleissitoviin velvoitteisiin heitä kuulematta oli pelkkää tuuleen huutamista.
Pientä valoa yrittäjien kasvaneeseen ahdinkoon Tupo-kahleissa toivat 2000-luvulla Keskustapuolueen Matti Vanhasen I (2003-2007) ja II (2007-2010) hallitukset, mutta edelleen EK ja SAK saivat oman tahtonsa läpi, koska Kokoomus peesasi EK:n tavoitteita ja SDP toteutti kaikin tavoin SAK:n tahtoa. Nämä pitivät tiukasti kiinni omasta työmarkkina- ja kauppapoliittisesta vallastaan.
Erilaisten työmarkkinapoliittisten käänteiden, EU:n vaikutuksen ja yhteiskunnallisten muutosten seurauksena vasta Juha Sipilän hallitus (2015-2019) otti Suomen Yrittäjien tavoiteohjelman ja toiveet paikallisesta sopimisesta tosissaan ja aikoi uudistaa vanhanaikaisia ja kankeita työmarkkinoita. Mahtiaan korostava ay-liike järjesti massiiviset poliittiset lakot ja mielenilmaukset, joita poliitikot ja vientiteollisuus pelästyivät. Nämä lakot muuttivat Suomen.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtajaksi valittiin 2016 Mikael Pentikäinen, joka joutui ay-liikkeen ja Sipilän hallituksen välisen myrskyn silmään. Yrityssektori suuttui lakkoilusta toden teolla ja vaati poliittisten lakkojen kieltämistä yhteiskunnan edun takia. Ay-liike oli lakkoilullaan tuhoamassa suomalaisia yrityksiä, vientiä ja mainetta luotettavana kauppakumppanina mutta myös työpaikkoja omilta jäseniltään.
Sipilän tavoitteena oli saada aikaan 5 prosentin kasvuloikka maan talouteen, sillä Suomi oli jo 10 vuotta madellut nollakasvussa. Lakkoilun seurauksena syntyi Kilpailukykysopimus (Kiky), mutta pienyrittäjien tavoitteet vähentää 2000-luvulla edelleen lisääntynyttä velvoitetaakkaa ja byrokratiaa sivuutettiin. Tavoiteltua talouskasvuakaan ei Kikyllä syntynyt.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) syntyi 2005, kun TT ja Palvelutyönantajat (PT) yhdistyivät. Edelleen EK ja ay-liike olivat hyvää pataa keskenään. Suomen Yrittäjät sai myöhemmin oikeuden osallistua EK:n yrittäjyysvaltuuskuntaan, mitä kautta poliittinen lobbaus tapahtui. EK ilmoitti 2008 haluavansa irti Tuposta, mutta toteutti sen vasta 2017 ay-liikkeen tuhoisan lakkoilun seurauksena.
Suomen Yrittäjät halusi luoda uudenlaisen yrittäjyysyhteiskunnan, sillä hyvinvointivaltion idea oli tullut pienelle kansakunnalle liian raskaaksi ylläpidettäväksi. Maa kärsii yrittäjäpulasta, työnantajapulasta ja väestökin ikääntyy Euroopassa nopeimmin. Tästä tuli uusi missio.
Yrittäjien kritiikki ay-liikettä kohtaan syveni entisestään ja välit olivat pahasti tulehtuneet. Muu maailma muuttui, mutta ay-liike ei. Se jarrutti kaikkea järkevää kehitystä, aiheutti lakkoilullaan taloudellista tuhoa sekä yrityksille, palkansaajille että valtiolle. Palkansaajat alkoivat siirtyä YTK:n jäseniksi, mistä saivat pienellä jäsenmaksulla juridista neuvontaa menettämättä ansiosidonnaista työttömyysturvaansa. Ay-liikettä ei enää tarvittu. EK muutti sääntöjään ja kieltäytyi keskitetyistä TUPO-sopimuksista ja aloitti lobbauksen eduskuntaan päin.
Antti Rinne – Sanna Marinin vasemmistohallituksen (2019-2023) ay-liikettä suosivat toimet ja erityisesti epäonnistunut Yrittäjäeläkeuudistus saivat yrittäjäyhdistykset (SY, EK, Keskuskauppakamari, Perheyrittäjät) yhteiseen rintamaan Suomen talous-, kauppa- ja työmarkkinapolitiikan modernisoimiseksi. Yhteisiä tavoitteita ovat muun muassa valtion velkaantumisen taittaminen, julkisten menojen karsiminen, verotuksen keventäminen, työllistämisen helpottaminen, työmarkkinalainsäädännön ajantasaistaminen, paikallisen sopimisen edistäminen ja henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen, joilla työmarkkinoille saataisiin uutta dynamiikkaa, uusia yrityksiä ja työpaikkoja sekä talouskasvua, joita Suomi niin kipeästi tarvitsee. Tällä tiellä ollaan edelleen.
Kirjassa sivutaan Petteri Orpon hallituksen (2023-2027) uudistustoimia yrittäjyyden hyväksi ja kurkistetaan hieman tulevaisuuteen. Maailma on valtavassa murroksessa, samoin Suomen yritys- ja työmarkkinat. Muuttuuko ay-liike vai jääkö se edelleen jarruttavalle ja yrityksiä ja työpaikkoja tuhoavalle linjalleen?
Historiantutkija ja dosentti Maiju Wuokon toteuttamassa helppolukuisessa ja jännitystarinan tyylillä kirjoitetussa kirjassa on paljon edellä kerrottua enemmän Suomen Yrittäjien 30-vuotisen olemassaolon tapahtumia, henkilöitä, vaiheita, yllätyskäänteitä ja muuta faktaa Suomen kankeista ja tuhon kierrettä ylläpitävistä työmarkkinoista. Kasvua ei ole ollut 20 vuoteen. Valtio ja kansa ovat köyhtyneet samalla, kun työttömyys ja julkinen velka ovat lisääntyneet.
Uudet uhat Suomen taloudelle ja erityisesti pienyrityksille tulevat EU-lainsäädännöstä, Ukrainan ja Lähi-idän sodista, suurvaltojen kauppa- ja valuuttasodista, uusista tautipandemioista ja monista muista arvaamattomista tapahtumista, joiden haitalliset vaikutukset ovat pienen ja velkaisen Suomen taloudelle valtava riski. Luottoluokituksen lasku tarkoittaisi itsenäisyyden menettämistä.
Seuraavan hallituksen työmarkkina- ja talouspoliittinen osaaminen on avaintekijä maamme itsenäisyyden säilyttämisessä. Ilman yritysten ja työpaikkojen määrän kasvua ja viennin lisäämistä se ei tule onnistumaan.
Wuokko, Maiju (2026): Työn liike – Suomen Yrittäjien tie työmarkkinoiden ytimeen. Kustannusosakeyhtiö Siltala.
Kuvat: Suomen Yrittäjät ry, Atte Kajova,
Kirjan graafinen suunnittelu: Jaana Tarsa
