Otsikon kommentti on jokaiselle nuohoojalle tuttu. Asiakas on tilannut nuohouksen ja virittänyt talonsa seinän viereen joko liian lyhyet ja lahot irtotikkaat tai jatkettavat alumiinitikkaat. Monesti talonomistaja on varannut nuohoojalle kiikkerät A-malliset tasotikkaat, joita pitkin nuohoojan pitäisi kiivetä katolle painavine varusteineen hormia hinkkaamaan. Huterien tikkaiden pettäessä putoamisvaara on suuri.
Kiinteistön katolla ei ehkä ole lainkaan lapetikkaita tai ne voivat olla lahot tai irtonaiset ja siten hengenvaaralliset katolle menevälle. Mahdolliset muut lailla säädetyt kattoturvatuotteet voivat nekin puuttua kokonaan.
Talon tai kesämökin omistajalla ei aina ole ymmärrystä siitä, että tulisijojen huolellinen nuohous on rakennuksen paloturvallisuuden varmistamista. Toimenpiteestä kirjoitettu nuohoustodistus on kiinteistön vakuutusten kannalta kaikkein tärkein asiakirja. Siihen kirjataan myös kattoturvallisuuspuutteet aina, kun nuohoojan katolle nousu on osoittautunut vaaralliseksi ja siksi nuohousta ei ole voitu suorittaa.
Syksyisin moni aloittaa talonsa lämmittämisen puulla, jolloin tulipesät voidaan lämmittää liian kuumiksi. Jos tulipesässä poltetaan kiellettyjä materiaaleja tai nuohous on laiminlyöty ja hormin epäpuhtauden takia syttyy nokipalo, menee tulipalo talonomistajan piikkiin eikä vakuutus korvaa aiheutunutta vahinkoa.
Kattoturvatuotteet ovat lailla säädetty pakollisiksi
Talon omistajalla on vastuu siitä, että nuohooja voi suorittaa nuohouksen turvallisesti. Palastuslaissa (379/2011 13a §) määrätään erikseen, että tikkaat, kattokulkutiet ja niiden osat sekä muut katon turvavarusteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa, jotta vuosittainen nuohous voidaan suorittaa ja nuohoustodistus antaa.
Ympäristöministeriö on säätänyt asetuksen rakennuksen käyttöturvallisuudesta (1007/2017), joka määrää, että kulkutie savupiipuille, aurinkopaneeleille, ilmanvaihtolaitteille, räystäille tai muille katolla sijaitseville kohteille on turvallinen.
Seinätikkaiden eli talotikkaiden on oltava katolle nousemista varten kiinnitetty seinään ja kattoon huolellisesti. Irtotikkaat tai alumiiniset viritelmät eivät täytä lain määräystä. Jos nousukorkeus on 8 metriä, vaaditaan kiinteisiin tikkaisiin erillinen nousuturvakisko tai selkäkaaret. Korkeampien rakennusten määräykset ovat vieläkin tiukemmat.
Lapetikkaat ja kattosillat ovat pakollisia kiinteästi asennettuja kulkuteitä katoilla, joiden kaltevuus on vähintään 1:8:aan (noin 7,1 metriä). Kattosillan rakenteen on oltava sellainen, että lumi pääsee vähintään 50-prosenttisesti siitä läpi. Savupiipun ympärillä on oltava kiinteärakenteinen nuohous- eli huoltotaso.
Lisäksi edellä mainituilla katon vähimmäiskaltevuuksilla talonomistajan on Järjestyslain (612/2003 2:5 §) mukaisesti huolehdittava, että katon reunuksilla on kiinteästi asennetut lumiesteet. Ne on asennettava oleskelutilojen ja kulkuväylien, kuten terassien ja ovien yläpuolelle. Lumiesteet voivat myös estää liukastuneen henkilön putoamisen katolta.
Jokaisella ammattiaan, terveyttään ja henkeään arvostavalla nuohoojalla on oikeus kieltäytyä kiipeämästä katolle, jos nousu tikapuille ja kulku savupiipulle ovat puutteelliset tai selvästi vaaralliset.
Kattoturvallisuuden laiminlyönnistä ja vahingon tuottamisesta kiinteistönomistajalle ankarat rangaistukset
Kiinteistönomistaja voi joutua rikos- ja vahingonkorvausvastuuseen, mikäli laiminlyö talonsa kattoturvallisuudesta huolehtimisen ja aiheuttaa katolle nousevalle pysyvän vamman tai jopa kuoleman.
Rikoslain (39/1889) mukaan kiinteistönomistajalle voidaan henkilövahinkotapauksissa määrätä joko sakkoa tai vankeutta vamman- tai kuolemantuottamuksesta. Kyse on ankarasta vastuusta. Lisäksi kiinteistönomistaja joutuu korvausvastuuseen aiheuttamistaan muista vahingoista, joita ovat muun muassa sairaanhoitokulut, ansionmenetykset, esinevahingot, pysyvä haitta, vamma tai kuolema (Vahingonkorvauslaki 412/1974). Näiden lisäksi oikeudenkäyntikulut ja viivästyskorot voivat nostaa korvausvastuun todella suureksi.
Pelkästään kattoturvatuotteiden vaarallisuuden tai puuttumisen seurauksena viranomaiset voivat määrätä sakkoa kiinteistönomistajalle. Kyse on silloin Järjestyslain ja Käyttöturvallisuusasetuksen rikkomisesta.
Jatkuvasta kattoturvallisuuden laiminlyönnistä pelastusviranomaiset voivat määrätä uhkasakon tai räikeimmissä tapauksissa rakennuksen käyttökieltoon kokonaan, kunnes turvavarusteet kiinteistössä ovat lainmukaiset.
Nuohoojilla on Pelastuslaissa määrätty raportointivelvollisuus palo- ja pelastusviranomaisille kaikista havaitsemistaan paloturvallisuuteen tai kattoturvallisuuteen liittyvistä puutteista. Tästä syystä vuosittainen nuohous siitä annettavine todistuksineen on kuin kiinteistön paloturvallisuuden vuosihuolto ja -katsastus.
Seuraavan kerran, kun haluat haastaa nuohoojaa kiipeämään katolle vaarallisten viritelmien avulla tai uhoat, että muutkin nuohoojat ovat käyttäneet näitä samoja (vaarallisia) tikkaita niin muista, että vahingon sattuessa rangaistukset ja korvausvastuut voivat olla todella ankarat. Huomattavasti halvemmaksi tulee asentaa lainmukaiset kattoturvatuotteet kiinteistöösi.
Kuva: Pixabay
